Home visit.

Kävin eilen Kylen kanssa japanilaisen perheen luona kyläilemässä. Alkuun vähän ahdisti koko juttu, koska perheelle piti soittaa itse ja sopia päivästä ja ajasta, ja japanin puhuminen puhelimessa on vähän ahdistavaa. Meidän piti kaiken lisäksi soittaa vielä uudestaan kun perhe halusinkin vaihtaa päivää... Ja mie jouduin hoitamaan puhumisen molemmilla kerroilla, nyyh. Mutta, saatiin sitten loppujen lopuksi sovittua kaikille käyvä aika. Tuo meidän perhe oli itse asiassa vain vanha pariskunta (mies oli 70-vuotias ja eläkkeellä, vaimo vähän nuorempi ja edelleen töissä) joka osoittautui yllättävän sympaattiseksi. :3

Mentiin siis viideksi Chiban juna-asemalle ja Shinya-san (aviomies siis) tuli meitä vastaan ja ajoi meidät sitten paikan päälle. Aluksi juotiin kahvit ja syötiin kakkua ja noin vartin päästä kysyivät, että onko meillä nälkä. Eipä kyllä juuri ollut kun oltiin just syöty kakkua, mutta iskivät meille silti sushi-tarjottimen eteen. :'D Oli tosi hyvää, mutta ei kyllä saatu kaikkea syötyä. Sain maistaa myös kotitekoista ume-shuuta (luumuviiniä) ja maistui miusta ihan samalta kuin kaupasta ostettu! Jutusteltiin siinä sitten muutama tunti ja yhdeksältä alettiin lähteä. Saatiin kyyti ihan asuntolalle asti ja vielä evästä mukaan. ;-; Onneksi osallistuin tuohon home visit- ohjelmaan!

Muuta erityistä ei ole tullut oikeestaan tehtyä viime aikoina. Olen pyörinyt Tokiossa ja käynyt vähän keikoilla, mutta lähinnä istunut huoneessani kotiläksyjen parissa... Nyt on lukukauden puoliväli ja loma tulossa,  joten on ollut tavallista enemmän läksyjä. Puolentoista viikon päästä olisi myös pari koetta.

Kohta on kuitenkin meidän joka torstainen leffailta Helenan ja Koton kanssa, joten ensi kertaan~

Let's lose our way together.

Ohoh, pääsi vähän päivitysväli venähtämään... On ollut viime aikoina normaalia enemmän kotiläksyjä ja muuta ohjelmaa niin en ole oikein jaksanut keskittyä bloggaamiseen.

Täälläkin alkaa jo näyttää syksyiseltä. Pohjoisimmilla alueilla ja vuorilla varmasti vielä enemmän. Täällä ei onneksi tähän aikaan vuodesta sada ehkä niin paljoa kuin Suomessa, mutta kyllä siitäkin on saatu nauttia ihan riittävästi. :'D

Kokusai kyouiku sentaa. Tuolla miulla on suurin osa tunneista. Chiban kampuksen kaikki rakennukset on aika saman kaavan mukaan rakennettu: vaaleita möhkäleitä kaikki. Alussa tuli eksyttyä aika helposti kun kaikki rakennukset näytti ihan samalta, heh.

Epätarkka kuva okonomiyaki- ravintolasta. Perustaikinassa on lähinnä kaalta ja muut lisukkeet voi sitten itse valita. Minä otin juusto & peruna- okonomiyakin, muilla oli lihaa ja mereneläviä. Okonomiyaki siis yleensä paistetaan itse ja sen jälkeen lätkitään pinnalle erinäisiä kastikkeita ja muita lisukkeita. Jostain syystä miun okonomiyaki oli ainut joka pysyi kääntämisen jälkeen kasassa - oiskohan ollut se juuston määrä tms. :D Helena ja Jakob oli kuitenkin tehneet noita aikaisemminkin. Oli kyllä hyvää, mutta ei nyt ehkä kuitenkaan suosikkiruokien mukaan noussut.

Viime viikonloppu oli taas kolmipäiväinen ja sen kunniaksi päätettiin Helenan ja Koton kanssa mennä viimein vierailulle Ghibli museoon! Museo ei ole mitenkään kauhean iso ja koska se on aika suosittu liput pitää ostaa etukäteen ja niitä on vain rajoitettu määrä. Johtui ehkä tuosta pitkästä viikonlopusta, mutta vaikka varattiin liput noin 2 viikkoa etukäteen oli vähän hankaluuksia löytää ja päivä ja aika, jolle oli vielä lippuja. :O Unohdin kameran kotiin, mutta sisällä ei olisi joka tapauksessa saanut ottaa kuvia, joten eipä tuo niin vakavaa

Otsikko viittaa siis Ghibli museon "mottoon": 迷子になろうよ、いっしょに。(englanniksi Let's lose our way together, lähes suora suomennos japanista "ollaan yhdessä eksyneitä lapsia"). Museo on siis tarkoituksella aika sokkeloinen, osa portaista todella kapeita ja ovet matalia. Oli kyllä todella kaunis paikka. <3 Olisi kiva mennä uudestaankin joskus vähemmän ruuhkaisaan aikaan. Käynnin kohokohta oli ehkä lyhytelokuva (15 min), jonka jokainen vieras saa käydä kerran käyntinsä aikana katsomassa. Meidän vierailun aikana näytettiin elokuvaa nimeltä メイとこねこバス (Mei and the kittenbus), joka oli ikäänkuin jatkoa Totorolle. Rakastan Totoroa, joten oli huippua, että päästiin katsomaan juuri tuo elokuva. :3 Ghibli museossa näytettäviä elokuvia nimittäin ei esitetä missään muualla.

Sweets Paradise.

Viime viikkoisen loman päätteeksi mentiin vielä Shibuyan Sweets Paradiseen, joka on buffet-ravintola, mutta erikoistunut jälkiruokiin. Suolaistakin syötävää kyllä löytyy jos haluaa ensin syödä jotain ruokaisampaa: pastaa, riisiä, currya, salaattia jne. Jälkiruoaksi oli sitten jäätelöä, vanukkaita ja noin kymmentä erilaista kakkua. Ja kaikkea edellä mainittua sai sitten ahtaa napaansa 1,5 tuntia hintaan 1480 jeniä. Oli kyllä hintansa ja nimensä väärti tällaiselle sokerihiirelle. >3

 

 

Om nom nom. Vois mennä tässä piakkoin uudestaan...

Muuten, kysymykset ja juttutoiveet ovat tervetulleita~ Ei sillä etteikö kirjoitettavaa löytyisi, mutta en tiedä mistä teitä kiinnostaisi lukea. Jotenkin vaan tuntuu, että nää miun päivitykset on aika...tylsiä. XD;

Synttärit, karaokea, Tokio ja lisää karaokea.

Voisinkin tässä vaikka päivitellä sillä aikaa kun odottelen riisin valmistumista~ Ostin siis viimein riisinkeittimen (ja viiden kilon säkin riisiä)! Aloinkin kyllästyä jo aika pahasti nuudeleihin, heh. Tuossa miun riiisinkeittimessä on myös ritilä, jossa voi höyryttää mm. kasviksia ja gyozaa, eikä se ollut kuin parisataa jeniä halvinta vaihtoehtoa kalliimpi. Sen lisäksi siinä voi ilmeisesti tehdä myös puuroa ja kakkua - täytynee kokeilla joskus.

Perjantaina oli mun synttärit ja juhlistettiin niitä Helenan ja Koton kanssa menemällä Chibaan shoppailemaan, syömään ja myöhemmin karaokeen. Oli hauskaa! Lauloin karaokessa mm. Mika Nakashimaa, heidi.ä ja David Bowieta. :D Valikoimaa siis on laidasta laitaan ja ihan varmasti löytyy jokaiselle jotakin.

Chibassa oli jo jouluinen meininki jonkun ostoskeskuksen ulkopuolella. Tuona päivänä oli vielä todella lämmintä (~24 astetta) joten hieman huvitti.

Lauantaina miittasin suomalaista tuttuani Sannia Harajukussa, joka oli tullut Osakasta viikonlopuksi Tokioon. Ostettiin kaupasta ruoka-annokset ja mentiin puistoon syömään ja sen jälkeen purikuraan. Sitten suunnattiin Shibuyaan, jossa Sannilla oli keikka ja minä jatkoin vielä kiertelyä.

Olen varmaan outo, mutta yleensä viihdyn ihmispaljoudessa... Vaatekaupoissa se tosin on ahdistavaa.

Ennen Harajukuun menoa yritin löytää Closet Childin Vivienne Westwood- kauppaa Ikebukurosta, mutta ei onnistanut. Syytän kökköjä japanilaisia karttoja, minun suuntavaistossani ei ole mitään vikaa... Mutta japanilaiset kartat on toisinaan kyllä ihan liian yksinkertaistettuja: katuja on jätetty pois ja mittasuhteet on vähän niin ja näin. :/ Täytynee yrittää joku toinen kerta uudestaan.

Ochanomizussa oli sentään kivat maisemat.

Eilen mentiin uudestaan karaokeen pienellä tyttöporukalla, tosin ihan täällä Inagessa. Oli hieman kalliimpi kuin edellinen paikka, mutta isompi ja huomattavasti hienompi. Lisäksi hintaan kuului ilmaista limpparia, jäätelöä ja jopa keittoa, joita sai siis santsata niin paljon kuin vaan jaksoi.

Huomenna vielä onseniin. Ihan hyvä, että muutettiin suunnitelmia, koska ilma viileni taas ja onsen on vielä mukavampi kokemus jos ulkona on kylmä. Tänään oli 15 astetta lämmintä ja vaikka päällä oli huppari, nahkatakki ja pitkät farkut meinasi illalla tulla kylmä. Huomiseksi luvattiin 13 astetta ja sen jälkeen onneksi taas lämpenee.

Halloween.

Japanilaisessa kalenterissa ei ole pyhäinpäivää eikä Halloweenia täällä mitenkään erityisemmin vietetä, mutta silti joka paikassa mainostetaan halloween-teemaisia juttuja (lähinnä jälkiruokia) ja Tokion Disneylandissakin on Halloween-teema menossa. Kuolattiin tänään erinäisiä herkkuja paikallisessa kauppakeskuksessa.

Om nom nom.

Haluan maistaa noita Halloween-jätskejä kunhan saan rahaa! Tuossa minttu-jäätelössä on kuulemma suussa poksahtelevia rakeita. :D

Hengattiin tänään Helenan kanssa kaupungilla ja päätettiin mennä purikuraan kun oltiin kerrankin kahdestaan, se on nimittäin helpointa jos on kaksistaan jonkun kanssa, mutta onnistuu kyllä isommallakin porukalla. Purikurassa saa siis valita erilaisia taustoja valokuville ja sitten posettaa asianmukaisesti. Lopuksi sitten vielä koristellaan. En yleensä yhtään tykkää kun miusta otetaan kuvia, koska kameralle posettaminen on mielestäni tosi vaivaannuttavaa, mutta purikura on hauskaa!

Helena odottelee kuvien valmistumista~

Ja lopputulos!

 

Ah, mikä laatu. Kameralla otin... Toi panda-tausta on niin söpö, mutta feilattiin molemmat vähän tossa kuvaan asettautumisessa kun se kone oli yllättävän nopea. Jossain tulee sentään laskenta kolmesta ja sitten kuvanotto. Oli pakko laittaa tuo Love Shuffle-viittaus tuohon kun ollaan molemmat katsottu sitä. :3

Huomenna mennään varmaan pienellä porukalla juhlistamaan miun synttäreitä Chibaan - shoppailua, syömistä ja myöhemmin ehkä karaokea. En ole vielä kertaakaan kokeillut karaokea Japanissa, joten nyt olisi jo korkea aika!

Hm.

Eipä ole tässä viime aikoina tullut tehtyä mitään mainitsemisen arvoista, koska olen todella PA tällä hetkellä. Lauantai on viimeinen päivä eli toivon mukaan apurahat tulevat tilille perjantaina, muuten mie en oikeen ala. Rahat ei edes aikuisten oikeesti riittäisi viikonlopun yli vaikka en ole ostanut mitään muuta kuin ruokaa vajaan kahteen viikkoon. Olen suurimmaksi osaksi saanut ostettua kaiken tarpeellisen, mutta hankintalistalla on vielä riisinkeitin ja kahvinkeitin. Pari edellistä päivää on olleet aika viileitä ja totesin, että jääkahvi ei ole se paras tapa aloittaa päivä kun on jo valmiiksi kylmä, hehs. Lisäksi tarvitsen erittäin kipeästi uudet kengät, jotka kestää vähän paremmin vettä kuin nuo nykyiset. Nimim. märissä kengissä on kiva hengata kuusi tuntia koulussa.

Nuo pari viileää päivää sitten päättyivät taas yhteen taifuuniin, joka tosin oli heikompi ja pienempi kuin se edellinen. Eilen satoi koko päivän ja illalla alkoi tuulla todella kovaa, mutta tänä aamuna oli onneksi jo hyvä sää ja lämpötilat on taas täällä suurimmaksi osaksi 20 asteen paremmalla puolella.

Huomenna olisi sitten tän viikon viimeinen koulupäivä, koska torstaina ja perjantaina on meidän yliopiston festivaalit. Ne on kuulemma kalliit, joten kukaan tuntemistani vaihtareista ei aio osallistua, minä mukaanlukien. Ensi viikon tiistai taas on kansallinen vapaapäivä ja sen takia myös maanantai on vapaa. Melkeen viikon loma. <3 Suunnitelmissa on ainakin shoppailua Tokiossa, miun synttäreiden ja halloweenin viettoa ja onsen maanantaina. (Onsen on siis japanilainen kylpylä, jonka vesi tulee kuumista lähteistä.) Ajateltiin mennä Odaiballa sijaitsevaan Oedo Onsen Monogatariin, koska se on aika lähellä ja olen muutenkin halunnut käydä Odaiballa. Ghibli Museoonkin pitäisi päästä, mutta saa nähdä saako sitä enää tähän mahdutettua. Mutta eiköhän sitä tässä vuoden aikana ehdi. :D

Koulusta vielä sen verran,  että tähän mennessä on ollut aika helppoa. Englannin kieliset kurssit on tarkoitettu myös japanilaisille opiskelijoille, joten japanilaisten englannin taitojen (puutteen?) takia vaatimustaso ei ole kovin korkea. Olen kyllä tavannut joitain japanilaisia, jotka puhuvat ihan hyvää englantia, mutta suurimmalle osalle japanilaisista se on ilmeisesti zettai dame (eli ei pysty kykenemään). Japanin kurssit on japaniksi, mutta ihme kyllä ymmärrän lähes kaiken mitä meidän opettaja Nishizumi-sensei meille selittää. Toistaiseksi kaikki tunneilla käyty kielioppi on ollut mulle ennestään tuttua, joka on aika turhauttavaa, koska meillä on vielä sen verran vähän tunteja. Kaikilla muilla tasoilla on japanin tunteja joka päivä, mutta meillä vain kolmena päivänä viikossa. Tulin tänne kuitenkin ensisijaisesti oppimaan japania, joten olisi ihan kiva kehittyäkin siinä vähän... No, toisaalta tää on vasta ensimmäinen  kuukausi ja jos jonkin ajan päästä mun kurssi tuntuu edelleen liian helpolta, niin voin varmaan keskustella opettajani kanssa toiselle tasolle siirtymisestä.

Last weekend (and yesterday).

Piti päivittää jo aiemmin, mutta blogger vammasi. Onneksi tajusin eilen kokeilla tekstieditorin vaihtamista vanhempaan versioon ja nyt taas toimii.

Viime lauantaina mentiin siis pienellä tyttöporukalla Chiban eläintarhaan, mutta sitä ennen päätettiin syödä jotain. Päädyttiin yksimielisesti Mr. Donut'iin. :D

Seuraavaksi sitten suunnattiin junalla Chibaan ja sieltä Chiba Monorailiin, jolla pääsi eläintarhalle asti.

Monorail oli sitten jännä. Kuten kuvasta näkyy, kiskot menee ylhäällä eikä alhaalla ja nuo junat kulkee siis maanpinnan yläpuolella. Taustalla joku kivan värikäs juna.

Eläintarhan juna-asemalta.

Meidän sekalainen porukka vasemmalta oikealle: Koto, mie (ja ei niin onnistunut asuvalinta, monessakin mielessä...), Teresa, Helena (miun ruotsalainen naapuri siis), thaimaalainen tyttö jonka nimeä en muista, ja Melody.

Ja sitten joitain eläinkuvia:

Preeriakoiria!

Lesser panda :3

Eläintarhassa kiertelyn jälkeen oli nälkä, joten mentiin syömään kaitenzushia.

Sushiannokset siis kiertää noilla linjastoilla ja siitä voi sitten napata mitä haluaa. Hinnoittelu lautasen värin mukaan, esim. vihreä 136 yen, punainen 236 yen ja niin edelleen.

Hyvää oli <3 Lohi on miun lempparia ja söin noita varmaan kolme, hehs.

Pitääkin käydä ehkä Chibassa useammin kun se on kuitenkin aika iso paikka ja vaan kaksi pysäkinväliä Inagesta. Tykkään kyllä käydä Tokiossa, mutta tunnin junamatka ei aina kauheesti innosta.

Mutta. Eilen näin Suvia ekaa kertaa ja käytiin ensin Shinjukussa syömässä ramenia ja sitten mentiin kissakahvilaan. :3 Tunti kissojen kanssa maksoi 900 jeniä eli vajaa 7 euroa.

Kyllä siellä oli ei-nukkuvia kissojakin. :'D Otin noi juuri ennen lähtöä kun en halunnut kanniskella kameraa ja nukkuvat kissat on helpompia kohteita...
Varmasti tosi rentouttava paikka jos on stressaantunut, sillä kahvilassa soi klassinen musiikki ja eläimethän tunnetusti lievittää stressiä.

Nyt voisi mennä suihkuun ja katsoa vähän draamaa, huomenna suuntaan Harajukuun tapaamaan yhtä nettituttua.